Tasavallan Presidentti on päättänyt myöntää koulutuspäällikkö Reijo Bormanille 6.12.2021 Suomen Valkoisen Ruusun Ansioristin (SVR Ar).

Taiteen perusopetuksen koulutuspäällikkö Reijo Borman on työskennellyt nykyisessä tehtävässään Turun konservatoriossa vuodesta 2020 lähtien. Aikaisemmin hän oli Turun konservatoriossa apulaisrehtorina 2001–2019 ja sitä ennen trumpetinsoiton lehtorina 1987–2000. Hän on ansioitunut laajasti puhallinorkesteritoiminnan kehittäjänä koululaitoksen puhallinorkesterista 1982 lähtien. Hän on perustanut Turun puhallinmusiikkijuhlat vuonna 2007 ja tuottanut niitä vuosittain toukokuussa. Hänen johdollaan Turun konservatorio järjesti valtakunnalliset puhallinpäivät 2006 ja 2016, suunnittelee seuraavia vuodeksi 2023 ja on isännöinyt puhallinorkestereiden SM-kilpailut vuonna 2017. Reijo on Turun VPK:n puhallinorkesterin kapellimestari.

– Reijo on aktiivinen toiminnan kehittäjä ja kunnostautuu vuodesta toiseen varsinkin asioiden toteuttajana. Turun konservatorio onnittelee Reijoa lämpimästi Tasavallan Presidentin myöntämästä kunniamerkistä. Olemme yhdessä iloisia siitä, että Reijon työn arvo ja tulokset on ymmärretty ja huomioitu maamme ylimmässä johdossa asti, toteaa Turun konservatorion rehtori-toimitusjohtaja Juha Järvinen.

Reijo Bormanin saama kunniamerkki innoitti haastatteluun, joka toivottavasti valottaa osaltaan Reijon taustaa ja ajatuksia niin meille kollegoille kuin oppilaitoksen opiskelijoille ja oppilaille.

– Minkälaista oli musiikinopiskelu nuoruudessasi ja minkälaisena tuolloinen turkulainen musiikkielämä näyttäytyi nuoren puhaltajan silmiin ja korviin?

Harrasteet ovat luonnollinen osa lapsen ja nuoren elämää. Tämä päivänä tarjonta on ylitsepursuavaa, toisin kuin omassa lapsuudessani, jolloin liikunta oli parhaiten kaikkien saatavilla. Musiikkioppilaitosjärjestelmä otti hapuilevia ensiaskeleitaan niin Turussa kuin valtakunnallisestikin, ja niinpä koululaitoksen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen tarjoamat mahdollisuudet soittoharrastuksen aloittamiseen olivat merkittävässä roolissa. Puhallinmusiikilla oli vahva asema ja torvet soivat aina kun oli juhlan aika. Oman suuni sain messingille syksyllä 1967 aloittaessani alttotorven soittajana Mikaelin Sinisten partiosoittokunnassa. Aika lailla toisin kuin nykyään opetus tapahtui alusta alkaen ryhmässä. Vieressä istunut vääriin ääniin väsynyt kokeneempi konkari oli merkittävä opettaja. Ehkä meidän musiikkioppilaitoksissa tulisi ainakin pohtia, voisimmeko talouden realiteetit tunnistaen tehdä joitakin asioita toisin olemassaolomme turvaamiseksi. Yhdessä tekemisen voima olisi hyödynnettävä paremmin.

– Kerro omasta trumpettiopettajastasi?

On luonnollista, että kun haluaa panostaa musiikin harrastamiseen niin, että soittaminen ammattina on mahdollista, tarvitaan yksilöllistä ohjausta antava mestari. Itselleni oli suuri onni, että sain alusta alkaen varmaotteista opetusta Turun Kansankonservatoriossa Reino Kotaviidan johdolla. Tavoitteenasettelu oli kristallinkirkas. Jonain päivänä soitan yhtä hyvin tai paremmin kuin Reiska. En ole pettynyt, vaikka en koskaan asettamaani tavoitetta saavuttanut. Lähes kaksi vuosikymmentä kestänyt yhteistyö mestarin kanssa loi kuitenkin oppipojasta ainakin kisällin.

– Millainen oli tunnelma talossa tullessasi itse opettajaksi?

Opinnot Turun konservatoriossa ja samanaikainen aktiivinen osallistuminen turkulaisten puhallinorkestereiden toimintaan antoivat erinomaiset valmiudet siirtyä työntekijäksi omaan opinahjoon 1980-luvulla. Ilmapiiri, joka konservatoriossa tuolloin vallitsi, on tavoittelemisen arvoinen. Aito lähimmäisestä välittäminen, toisen työn arvostaminen ja yhteisistä onnenhetkistä nauttiminen olivat käsinkosketeltavasti läsnä oppilaitoksen arjessa. Tie turkulaisen musiikkioppilaitoksen nykytilanteeseen on ollut pitkä ja haastava. Arvostan suuresti niitä henkilöitä, jotka ovat mahdollistaneet sen, että Turun Kansankonservatoriosta ja Turun musiikkiopistosta on kehkeytynyt Turun konservatorio. Yksi Suomen johtavista musiikkioppilaitoksista.

– Mitä voisimme musiikista vielä ammentaa?

Tänä päivänä voin varmuudella todeta, että musiikissa on voimaa, joka tarjoaa mahdollisuuden eri-ikäisten ihmisten kohtaamiseen avoimesti ja ennakkoluulottomasti kuin suomalaisessa saunassa. Me, Turun konservatoriossa teemme yhteiskunnallisesti arvokasta työtä musiikin keinoin. Olen vakaasti sitä mieltä, että yhteiskunta, joka huolehtii lapsista, nuorista ja vanhuksista, voi hyvin. Tämän asian sisäistäminen tarjoaa meille tulevaisuudessa mahdollisuuden olla kokoamme suurempi vaikuttaja.

Reijo Bormania jututti Tommi Saalas

Tasavallan Presidentti on myöntänyt Turun ammattikorkeakoulun pianonsoiton yliopettaja Jukka Juvoselle Suomen Leijonan ritarimerkin. Turun konservatorio onnittelee Jukkaa lämpimästi.